KVTES 2018– 2019
2018–2019
-
Sisällysluettelo
- Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 2018–2019 allekirjoituspöytäkirja
- Työ- ja virkaehtosopimus paikallisen tuloksellisuuteen perustuvan kertaerän perusteista ja maksamisesta
- Virka- ja työehtosopimus lomanmääräytymisvuosien 2016–2017, 2017–2018 ja 2018–2019 lomarahasta
- I luku Yleinen osa
-
II luku Palkkaus
- Yleiset määräykset
- Palkkausjärjestelmä
- Muut lisät ja palkkiot
- Erinäiset määräykset
- Palkanmaksuun liittyvät määräykset
-
III luku Työaika
- Työajaksi luettava aika
- Säännölliset työajat
- Säännöllisen työajan ylittäminen ja työaikakorvaukset
- Lepoajat
- Työaika-asiakirjat ja yötyö
- Työaikapankki
- Liukuva työaika
- IV luku Vuosiloma
- V luku Virka- ja työvapaat sekä perhevapaat AvaaSulje
- VI luku Kustannusten ja luontoissuoritusten korvaukset
- VII luku Luottamusmiehet
- VIII luku Lomauttaminen, osa-aikaistaminen ja palvelussuhteen päättyminen
- Liite 1 Hallintotehtävien ja sisäisen palvelutoiminnan henkilöstö
- Liite 2 Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen henkilöstö
- Liite 3 Terveydenhuollon henkilöstö
- Liite 4 Sosiaalihuollon henkilöstö, sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluhenkilöstö ja lääkehuollon henkilöstö
- Liite 5 Varhaiskasvatuksen henkilöstö sekä eräät koulun ammatti- ja peruspalvelutehtävät
- Liite 6 Ruokapalveluhenkilöstö
- Liite 7 Lomituspalveluhenkilöstö
- Liite 8 Muiden alojen palveluhenkilöstö
- Liite 9 Neuvotteluosapuolten suositus KVTES:n palkkatilastoinnin edistämiseksi
- Liite 10 Vammaisten työllistymistyötä koskevat erityismääräykset
- Liite 11 Talonmiesten työaika
- Liite 12 Omassa kodissaan työskentelevien perhepäivähoitajien palvelussuhteen ehdot AvaaSulje
- Liite 13 Maatalouslomittajia koskevat erityismääräykset
- Liite 14 Kunnallisten teattereiden tekninen henkilökunta
- Liite 15 Määräaikainen sopimusmääräys lomarahan vaihtamisesta lomarahavapaaksi
-
Liite 16 Matkakustannusten korvaukset
- Yleiset määräykset
- Matkustamiskustannusten korvaus
- Päiväraha
- Muut korvaukset
- Ulkomaille tehtyjen virkamatkojen kustannusten korvaukset
- Erinäisiä määräyksiä
- Liite 17
- Liite 18 Työaika 38 tuntia 15 minuuttia
- Kunnallinen pääsopimus
- Virka- ja työehtosopimus kuukausipalkkaisen työsuojeluvaltuutetun korvauksen korottamisesta
- Virka- ja työehtosopimus työsuojeluvaltuutetun irtisanomissuojasta ja työsuojeluvaltuutetun korvauksesta
- Työsuojeluvaltuutetun ajankäyttöä ja ansionmenetyksen korvaamista koskeva sopimus
- Sopimukseen liittyvät lait
-
Selaa sopimuksen lukuja
AvaaSulje
KVTES 2018–2019, voimassa 1.2.2018 lukien
Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus (KVTES) on kunta-alan suurin sopimusala. Sen piirissä on 310 000 palkansaajaa. Suurimpia ammattiryhmiä ovat sairaanhoitajat, lähihoitajat, lastenhoitajat, lastentarhaopettajat, sosiaalialan ohjaajat, koulunkäyntiavustajat ja -ohjaajat sekä perhepäivähoitajat.
Verkkojulkaisun ISBN 978-952-293-556-4
Huom. Painetus sopimuskirjan painos on loppuunmyyty, eikä sitä voi enää tilata verkkokirjakaupastamme.
Sopimuksen nettiversioon tehdyt korjaukset
(6.4.2018) Maatalouslomittajia koskevan liitteen 13 6 §:n 1 momenttiin on lisätty kirjaus, joka koskee osa-aikatyön viikoittaista ylityörajaa viikkoa pidemmässä tasoittumisjaksossa. Se puuttuu painetusta sopimuskirjasta.
(8.8.2018) Maatalouslomittajia koskevan liitteen viittaus työaikaluvun 14 §:n 4 momenttiin on korjattu viittaukseksi 6 momenttiin.
(24.8.2018) KT ja pääsopijajärjestöt ovat sopineet 19.4.2018, että V luvun 2 §:n 9 momenttia muutetaan erillisellä virka- ja työehtosopimuksella. Muutos tulee voimaan sopimuskauden alusta eli 1.2.2018 lukien. Katso KT:n yleiskirje 9/2018. Muutos puuttuu painetusta sopimuskirjasta.
(29.3.2019) Liitteessä 8 ollut virheellinen 08SII070 peruspalkka 1.4.2019 on korjattu. Oikea peruspalkka on 1809,92 euroa. Painetussa kirjassa se on oikein.
(9.5.2019) Luvun IV kaaviokuvaa vuosiloman antamisesta on muutettu 9.5.2019 vastaamaan sopimusmääräyksiin tehtyjä muutoksia. Lisäksi 11 §:n 3 momentti on muutettu.
(18.6.2019) Luvun IV kaavakuvaa vuosiloman antamisesta on korjattu.
Määritelmän muutos
Ohjeet
Usein kysyttyä
Milloin syyhy on ammattitauti? Kuka korvaa syyhylääkkeet?
Työtapaturma- ja ammattitautilain mukaan ammattitaudilla tarkoitetaan sairautta, joka on todennäköisesti pääasiallisesti aiheutunut työntekijälle siten, että hän on altistunut biologiselle (tai fysikaaliselle, kemialliselle) tekijälle työssä, työntekopaikan alueella tai työhön liittyvään koulutustilaisuuteen kuuluvassa toiminnassa.
Ammattitauti vaatii lääkärin kannanoton
Sairauden toteaminen ammattitaudiksi edellyttää työtapaturma- ja ammattitautilain 26 §:n 2 momentin mukaan sellaista lääketieteellistä tutkimusta, jossa on käytettävissä riittävä tieto työntekijän työolosuhteista sekä työssä olevasta altistuksesta. Lähtökohtaisesti tämä tarkoittaa työterveyslääkärin kannanottoa asiaan.
Työperäisten sairauksien sekä ammattitautiepäilyjen selvittäminen kuuluvat työterveyshuoltolain mukaiseen lakisääteiseen työterveyshuoltoon eikä selvittäminen edellytä sopimusta sairaanhoidosta.
Syyhy on mukana ammattitautiluettelossa
Työtapaturma- ja ammattitautilain 27 §:ssä säädetään ammattitautiluetteloa koskevasta asetuksesta, joka sisältää sairaudet, joilla katsotaan olevan lääketieteellisin tutkimuksin osoitettu todennäköinen syy-yhteys asetuksessa yksilöitäviin biologisiin (tai fysikaalisiin ja kemiallisiin) tekijöihin.
Nämä sairaudet korvataan ammattitautina, kun työntekijän osoitetaan altistuneen asetuksessa mainitulle tekijälle siinä määrin, että se on voinut pääasiallisesti aiheuttaa sairauden eikä syynä sairauteen ole selvästi muu syy.
Ammattitautiluettelossa on asetuksen lopussa biologisena tekijänä mainittu virukset, bakteerit, sienet, alkueläimet ja halkiomadot ja syyhypunkit.
Miten toimitaan, jos syyhy on ammattitauti?
Mikäli syy-yhteys työhön on todettu ja syyhy on ammattitauti, tilanteeseen sovelletaan työtapaturma- ja ammattitautilakia ja sen korvaamisen edellytyksiä. Ammattitautiepäilystä ilmoitetaan vakuutusyhtiöön työpaikalla sovitun ilmoituskäytännön mukaisesti.
Vakuutus ei kata perheenjäsenten hoitoa eikä myöskään altistuneiden oireettomien hoitoa.
Miten toimitaan, jos syyhy ei ole ammattitauti?
Jos kyseessä ei ole ammattitauti, työnantajan työterveyshuollon palveluista solmima sopimus saattaa kattaa lääkekulut. Työterveyshuollon sopimuksessa on saatettu ottaa kantaa myös siihen, kattaako työterveyshuolto vain sairastuneiden vai myös altistuneiden lääkkeet.
Työterveyshuollon sopimus ei kata sairastuneen tai altistuneen perheenjäsenen hoitoa.
Syyhyyn ei ole olemassa työntekijöiden suojelemiseksi biologisista tekijöistä aiheutuvilta vaaroilta annetun asetuksen 12 §:ssä mainittua estolääkitystä.
Työnantaja on kuitenkin voinut linjata, että epidemian hoitamiseksi ja leviämisen ehkäisemiseksi työnantaja kustantaa työssä altistuneiden oireettomien työntekijöiden hoidon.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on antanut suositusluonteisen ohjeen terveydenhuollon ammattilaisille liittyen syyhyepidemian torjuntatoimiin muun muassa laitoshoidossa. THL on parhaillaan päivittämässä ohjetta.
Verohallinnon tulkinta lääkekulujen verovapaudesta
Verohallinto ohjeistaa lääkekuluista seuraavasti:
”Lääkekulut voivat kuulua työnantajan järjestämään terveydenhuoltoon osana koko henkilöstölle järjestettyä terveydenhoitosuunnitelman mukaista työterveydenhuoltoa. Lääkkeet voivat vain työterveyslääkärin tai työterveyslääkärin lähetteen perusteella erikoislääkärin määrääminä olla verovapaa henkilökuntaetu. Lääkekulujen määrä otetaan huomioon edun kohtuullisuutta arvioitaessa”.
Lue lisää Verohallinnon verkkosivuilta. Verohallinnolta voi kysyä tarkempaa ohjeistusta verotukseen liittyen.
Mihin hinnoittelukohtaan kuuluu lapsen kotona työskentelevä perhepäivähoitaja ja kolmiperhepäivähoitaja?
Lapsen kodissa työskentelevillä perhepäivähoitajilla tarkoitetaan nimikkeestä riippumatta esimerkiksi lapsen kotona työskenteleviä tai kolmiperhepäivähoitajia sekä sijaishoitajina toimivia perhepäivähoitajia, jotka hoitavat lasta tai lapsia lapsen kodissa. Kolmiperhepäivähoitaja työskentelee perheiden kotona, esimerkiksi vuoroviikoin eri perheen kodissa.
Lapsen kodissa työskentelevät perhepäivähoitajat ja kolmiperhepäivähoitajat kuuluvat KVTESin liitteen 5 hinnoittelukohtaan 05VKA064.
Tämä kysymys on tehty yhteistyössä KT:n JUKO ry:n, JAU ry:n ja Sote ry:n kanssa.
Mitä työaikamääräyksiä ja palvelussuhteen ehtoja sovelletaan lapsen kotona työskenteleviin perhepäivähoitajiin ja kolmiperhepäivähoitajiin?
Lapsen kodissa työskentelevillä perhepäivähoitajilla tarkoitetaan nimikkeestä riippumatta esimerkiksi lapsen kotona työskenteleviä tai kolmiperhepäivähoitajia sekä sijaishoitajina toimivia perhepäivähoitajia, jotka hoitavat lasta tai lapsia lapsen kodissa.
Lapsen kodissa työskentelevät perhepäivähoitajat ja kolmiperhepäivähoitajat kuuluvat KVTESin liitteen 5 hinnoittelukohtaan 05VKA064.
Kolmiperhepäivähoitajilla ja muilla lapsen kotona työskentelevillä perhepäivähoitajilla on KVTESin liitteessä 5 oma työaikaa koskeva erityismääräys (KVTES liite 5 4 §). Perhepäivähoitajaan, joka työskentelee pääsääntöisesti lapsen tai lasten kodissa, sovelletaan KVTESin liitteen 12 työaikaa ja työaikakorvauksia koskevia 7–10 §:n määräyksiä.
Muut palvelussuhteen ehdot, kuten palkkaus, vuosiloma, sairauspoissaolo ja perhevapaat sekä muut palkalliset työvapaat, määräytyvät KVTESin yleisten määräysten mukaan.
Tämä kysymys on tehty yhteistyössä KT:n JUKO ry:n, JAU ry:n ja Sote ry:n kanssa.